Perjantaina oli todella, todella kuuma. Radoilla nähtiin Max (Monsterosa Neferefre) ja Ilkka (Monsterosa Niuserra). Ilkka ylsi hienosti palkinnoille, nollaradalla kolmossija, ikävä kyllä helle aiheutti Ilkalle vähän yliaikaa, joten LUVA jäi saamatta. Ilkan piti myös komeilla kameralle A:n huipulla, meneehän sellaiseen aikaa, mutta jos sattuu syntymään noin komeaksi niin pitää osata myös poseerata. Mutta minä hurrasin lujaa, kun Ilkka nousi palkintopallille.
Lauantaina Max kisasi lisää ja ylsi AVO SM finaaliin! Mä ihailen ohjaajan asennetta, kun lähtee tuollaiselle silminnähden vaikealle radalle koiran kanssa, joka on kisannut vasta muutaman hassun startin, iloisena ja rennolla asenteella. Viimeinen asia, jonka Maxin omistaja sanoi mulle ennen omaa vuoroaan oli "tuolla radalla on sellaisia juttuja, joita me ei olla ikinä tehty edes treeneissä, en mä tiedä osaako Max, mutta ajattelin kokeilla." Oli todella kuuma ja Max olisi halunnut vain loikoilla varjossa. Koira suoritti radan siirtymällä varjopaikasta toiseen. Siinä vaiheessa, kun Max yritti jäädä kyhjöttämään keinun varjoon, joka oli korkeintaan A4-paperiarkin kokoinen, koko yleisöä jo nauratti. Mutta millä tsempillä ja ilolla Max kannustettiin maaliin! Ihan huippua, tuollaista on ilo katsoa!
Sunnuntaina oli vuorossa joukkuekisa ja päivä jota minä henkilökohtaisesti olin odottanut eniten jo pitkän aikaa. Ensimmäistä kertaa ikinä radalla nähtiin TEAM MONSTEROSA, kilpailevissa medeissä. Joukkue koostui Hipistä (Monsterosa Super Mario), joka oli kisannut ennen tätä neljä starttia. Ilkasta, jolla oli takana yhdeksän starttia. Maxista, jolla niin ikään neljä starttia. Sekä "kaiken pahan alku ja juuri"-koirasta Supermummo Dinasta (Sooraba Hessa), joka kisaa medi2-luokassa. Mutta koska matkassa on aina se mutta, Dina ei tietenkään mennyt radalle oman ohjaajansa kanssa, vaan Hipin omistajan kanssa, joka ei ole koskaan ennen tätä tehnyt Dinan kanssa yhden yhtä estettä. Kaksikko ei käynyt edes lämmittelyesteillä! Minä ehdin sanoa ohjeeksi ennen rataa, että "Dina kepittää ihan hyvin, irtoaa kivasti ja hakee itse esteet, mutta puomin kontaktin sen varmaan hyppää yli." Siinä oli suunnilleen kaikki ohjeet, joita lainakoiransa ohjaamiseen irtosi. Uskomatonta rohkeutta! Aika harva lähtee kylmiltään kisaamaan yhtään minkäänlaisen koiran kanssa edes epävirallista joukkuekisaa.
Sanoin jo etukäteen, että tuloksialla tuskin juhlitaan, mutta pääasia on, että ollaan paikalla ja on päästy tekemään palanen Monsterosa-historiaa. Mutta kuinkas kävikään. Kun luin tuloksia, olin aidosti ja iloisesti yllättynyt, kun Monsterosan tulos komeili sijalla 27! Joukkueita oli mukana 38. Ei yhtään huonosti joukkueelta, joka on suurimmalta osin juuri vasta aloittanut kisaamisen.
Hipin aika 58.00, ratavirheitä 10.
Ilkan aika 41,00, ratavirheitä 5.
Maxin aika 81,00, ratavirheitä 50.
Dinan aika 48,28, ratavirheitä 10.
Ja ihan älyttömän väsynyt...
 |
| Kuvan otti Tiina Lukkarinen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti