maanantai 30. joulukuuta 2013

Viimeisiä viedään.

Päivät loppuvat taas pian tältä vuodelta Monsterosa-maailmassakin.

Joulu vietettiin Pohjois-Karjalassa vesisateen keskellä (vaikka niin taisi sataa aika lailla kaikkialla muuallakin tässä maassa) seuranamme vinttikoiralauma ihmisineen.  Lumesta oli muisto vain ja joka paikka kiilsi lähinnä jäisenä. Vilskettä, vilinää, tassuja ja pulleita massuja riitti.

Etenkin pulleita massuja, vinttikoiratytöt ja meidän mustat akat löivät viisaat päänsä yhteen ja onnistuivat kimpassa löytämään koko laumaa varten jemmaamani jättipossunkorvat. Eihän se mitään, jos vähän olisi maisteltu, mutta tottakai piti vetäistä kerralla koko pussi! Onneksi kukaan ei saanut edes ripulia ja ilman jääneillekin löytyi vielä omat possunkorvat toisesta jemmasta.

Kotiin huristeltiin heti pyhien jälkeen, koska Dina ja Soda oli ilmoitettu täällä Lahdessa järjestettyihin VAUn agilitykisoihin lauantaille.

Dina kiisi Karin kanssa kolme rataa ja Sodakin kaksi.

Dinalle ensimmäiseltä (hyppy)radalta hyvin epädinamainen vitonen kepeiltä ihmeellisen sähläämisen seurauksena. Toiselta radalta hylky, ohjaajan unohdettua radan. Hylky oli sikäli harmillinen, että Dina meni upeasti radan, teki kauniit kontaktit ja kiisi hienoa vauhtia eteenpäin. Niin kaunista agilityä oli ilo katsella. Kolmannella radalla Dina jälleen näytti miten brassi kulkee ja alitti ihanneajan yli kahdellatoista sekunnilla. Ikävä kyllä  puomin alastulokontakti jäi ottamatta ja siitä vitonen. Mutta tällä mentiin sijalle 2.

Sodan kävin hakemassa kisapaikalle iltapäivällä ja neiti pääsi agiliitelemään kaksi agilityrataa. Heti ensimmäisellä radalla Soda nappasi itselleen toisen LUVAn, alitti ihanneajan yli viidellätoista sekunnilla ja kiipesi palkintopallille numero kaksi. Hienoa! Toiselta radalta vitonen kepeiltä ja toinen vitonen kiellosta putkelta, kun ohjaaja oli myöhässä.

Tästä voit katsoa videon Sodan ensimmäisestä radasta: KLIK! 
Kuvaaja pahoittelee videon kehnoa laatua, enpä osannut käyttää käteeni annettua puhelinta ihan niinkuin olisi voinut toivoa. 

Viikonloppuna saatiin vielä ihanainen Ruu (Monsterosa Super Princess Peach) vierailulle.



Loppuvuosi me ollaan kotosalla, kirjoitellaan blogiin vastauksia kysymyspostauksen kysymyksiin heti, kun ehditään ja palaillaan sitten asiaan taas ensi vuonna jos ei aiemmin nähdä ja kuulla.

Viettäkää mukava vuodenvaihde!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti