sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Luonnetestattuja rakkeja.

Jedi, Pirunsaaren Komarov
Toimintakyky +2, hyvä
Terävyys +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3, kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +2, kohtuullinen
Hermorakenne +1, hieman rauhaton
Temperamentti +1, erittäin vilkas
Kovuus +3, kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++ laukausvarma
Loppupisteet +173

Aida, Tarjuman Al-Shama

Toimintakyky -1, pieni
Terävyys +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1, pieni
Taisteluhalu -1, pieni
Hermorakenne +1, hieman rauhaton
Temperamentti +2, kohtuullisen vilkas
Kovuus +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +2a, luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus +++ laukausvarma
Loppupisteet +80

Dina, Sooraba Hessa
Toimintakyky +1, kohtuullinen
Terävyys +3, kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3, kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +2, kohtuullinen
Hermorakenne +1, hieman rauhaton
Temperamentti +3, vilkas
Kovuus +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++ laukausvarma
Loppupisteet +174


Hyvin, hyvin mielenkiintoinen päivä. 

Jedi ja Dina kannattaa kuulemma ottaa mukaan, jos haluaa etuilla nakkikioskin jonossa. Pitää muistaa, kun alkaa tehdä nakkeja mieli. Molemmat olivat valmiit puolustamaan minua hyvinkin raivokkaasti hyökkääjää vastaan. Aida heilutti häntää, sillähän sitä on tähänkin saakka kaikesta selvitty. Mutta niinhän sitä selvittiin nytkin, tavallaan. Hellyttävä otus. 

Dina oli valmis puolustamaan myös itseään, Jedi ja Aida olisivat halunneet mennä pois. 

Kelkka oli kaikkinen mielestä aika omituinen, mitä se nyt tuolleen nykien tulee kohti. Mutta kun kelkka pysähtyi, sitä mentiin haistamaan reippaasti. 

Haalari sai ulos Aidasta haukahduksen, yhden ja terävän. Ohhoh, sanoin minä. Olin hetkeä aiemmin sanonut yleisöön jääneelle ystävälleni, että piirtää ison rastin maahan, jos Aida sanoo jotain. Yksi rasti saatiin siis. Jedi ja Dina säpsähtivät, mutta se siitä, mitä se nyt tuollalailla sinkoilee. 

Tynnyri ei tuntunut oikein missään. Meilläpäin näitä onkai nähty ennenkin, vähän väliähän niitä vierii pitkin katua... no juu ei, mutta tätä mieltä olivat koirat.

Pimeässä huoneessa istuisin vieläkin, jos olisi pitänyt Aidaa odotella minua hakemaan. Jedikin keksi parempaa tekemistä, seisoi löytämällään ruokapöydällä ja nuoli sen puhtaaksi ennenkuin tuli iloisena luokseni. Dina nuohosi kaikki nurkat ja yritti muka hajun perusteella löytää minut. Onneton vaan erehtyi komeron ovesta. Jedille ja Dinalle kaadettiin pimeässä myös harjanvarsi, jota ei päivän aikana muille brasseille tehty. Olivat osoittaneet sellaista luonteenlujuutta aiemmin ulkona, että testaajien mielestä nämä kovapäät sen kestäisivät. Niinhän se meni. Dinalla meni vähän pasmat sekaisin hetkeksi, mutta Jedi ei varmaan huomannut koko harjaa.  

Dina lähti leikkiin testaajan kanssa raivokkaasti, eikä olisi halunnut edes lopettaa. Jedin mielestä keppiä olisi voinut heittää, niinhän sillä kotona leikitään. Mutta olihan se nyt hauskaa, kun kesken päivän löytyy joku, joka keksii leikkiä! Jee! Aida tarttui leluun, mutta jos toinen haluaa sen enemmän kuin Aida, niin Aidahan antaa sen sille, joka sitä eniten tarvitsee. Leikkiminen Aidan kanssa on aika mahdotonta, tuollainen vetoleikkiminen nimittäin.  

Kaikki myös esittivät hyvin, että ovat kuulleet laukauksia paljon ennenkin. Joitain toki, mutta yksittäisiä metsästyskaudella, ollessamme esim vanhempieni luona kylässä. Mutta laukausvarmoja kaikki kolme. 

Aivan mahtavaa! Hienoja rakkeja hienoilla pisteillä. Aida oli reippanpi kuin odotin. Teki muutakin kuin heilutti häntää. Dina oli juuri niin täpäkkä, kuin tiesin Dinan vain olevan. Jedi toimi pimeässä juuri niinkuin oletin, keskittyi olennaiseen, joka on siis ruoka. Muut jutut voi aina siirtää, jos tarjolla on ruokaa. Se on Jedin motto. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti