Vuorossa oli Team Monsterosalle jo perinteeksi muodostunut Joensuun näyttelyviikonloppu. Sanon perinteeksi siksi, että paikalle on mentävä, ilmoitti sitä koiria kehään tai ei. En edes muista milloin olisimme jättäneet nämä riennot välistä. Tärkeämpää on ehkä itse viikonloppu, kuin se ovatko koirat kehässä. Kehässä ne kuitenkin olivat, monikossa.
Lauantai aamu alkoi helteisenä. Perjantai iltana ajaessamme Joensuuhun satoi melko rankasti vettä, samoin koko illan. Kirosin ääneen onneani, Joensuu on monesti näyttänyt meille sään suhteen kaikkea muuta kuin suotuisamman puolensa. Onneksi päivästä kuitenkin muodostui mitä kaunein. Näyttelypaikalle päästyämme, juuri ennen porttia, minä teen näyttävän sisääntulon, kompastun kiveen ja lennän komeasti puolivoltilla ympäri. Kari kääntyy katsomaan ja näkee kengät ja hameenhelmat, kun minä pyörähdän komeasti ilmassa ja tömähdän maahan. Kipeää teki, mutta onneksi selvittiin pelkillä naarmuilla ja nirhaumilla. Sen verran kuitenkin sattui, että oli pakko käydä ensiavussa paikattavana. Kiitos SPR:lle erinomaisesta näyttelypaikan ensiavusta! Matka jatkui kehille, jossa kavereita olikin jo odottamassa.
Jedi aloitti brasialinterrierit.
Pikkuherran pöytäkäytös on ensiluokkaista, josta olen äärettömän ylpeä. Tällä kertaa ei vaivautunut edes katsomaan tuomaria, seisoa pönötti vain. Kehässä oli myös toinen uros ja minulle jäi vaikutelma, että tuomarin oli suhteellisen vaikea päättää PU1, niin kauan hän kahta koiraa kävelytti ja seisotti, mittaili ja tiiraili.
Jedille tuloksena JUN-ERI1 SA PU2 ja SERT!
Seuraavaksi omista koiristani kehässä nähtiin Elma. Elma oli ainoa junnuluokan narttu ja esiintyi oikein kauniisti.
Brasilialaiset kisasivat narttuvoittoisessa meiningissä, seitsemästä koirasta vain kaksi oli uroksia. Mukana nähtiin Elman lisäksi yksi avoimen luokan narttu, yksi veteraani ja kaksi valioluokan narttua.
Elman tulos JUN-ERI1 SA PN2 ja SERT!
Aivan mahtava aloitus, kyseessä oli Elman ensimmäinen virallinen kehäesiintyminen.
Olin luvannut Aidan Junior Handler-lainaan ja neiti lähtikin innokkaana kohti kehiä. Päivästä tuli kuitenkin pitkä, jossainvaiheessa epäilin jo Aidan jaksamista. Turhaan. Neiti esiintyi kauniisti ja monituntisesta rupeasta huolimatta hoiti homman hienosti. Kehä venyi venymistään suuresta osallistujamäärästä johtuen, mutta Aida posetti mallikkaasti. Tuloksena 2.sija! Onnellinen handleri ja väsynyt koira pääsivät vihdoin kotiin.
Illan vietimme grillaillen, saunoen ja hauskaa pitäen. Koirat saivat juosta italiaanojen kanssa ja ihmiset nauttia hyvästä ilmasta.
Seuraavana aamuna näyttelypaikalle suunnattiin jälleen hyvissä ajoin. Tällä kertaa pysyin pystyssä, eikä ensiapua ihan heti tarvittu. Ennen kehän alkua aurinko alkoi paistaa täydeltä terältä ja olin hieman huolissani Jedin jaksamisesta. Herra läähätteli aika kovasti jo ennen omaa vuoroa. Mutta ihmeellisesti tuo herra kerta toisensa jälkeen kasaa itsensä, kun aletaan töitä tehdä. Tuomari ei jostain syystä halunnut junnuluokan koiria nostettavan pöydälle lainkaan vaan katsoi Jedin maassa. Jedi esiintyi oikein mallikkaasti. Josta tuloksena JUN-ERI1 SA PU1 SERT VSP ja Royal Canin ROP-Junior.
Koska muita uroksia ei ollut, Elma jatkoi tästä. Niinkuin Jedinkin, myös Elman tuomari katsoi maassa. Elma esiintyi jälleen kauniisti ja siitä tuloksena JUN-ERI1 SA SERT!
Oli valioluokan narttujen vuoro, joiden kisa tämä sitten oikeastaan olikin, olihan niitä peräti neljä ilmoitettu mukaan menoon. Aida meni kehään Tarun kanssa, ihan niinkuin Lahdessakin. Tuomari mietti pitkään ja hartaasti Aidan ja toisen nartun välillä järjestystä, kävelytti ja seisotti, kävelytti ja seisotti taas. Lopulta tulos oli VAL-ERI2 SA PN2 VARA-CACIB, joka kuitenkin vahvistunee CACIBiksi.
Kehänlaidalla ei ollut riemulla rajaa, kun SERTit oli kerätty molemmilta päiviltä omaan taskuun, vaikka kerran vielä piti ensiapuakin käyttää. Onnistuin saamaan melkoisen kestopuutikun kynteni alle, joka ei sitten lähtenytkään pois. Mutta mitäpä pienistä.
Kyllä tuo Joensuu on sitten mukava paikka käydä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti