Mökkeilyä, agiliitelyä ja mätsäröintiä.

Viikko sitten viikonloppuna suuntasimme eräälle mukavalle mökille, jonka olimme vuokranneet käyttöömme. Koiralauma pääsi tottakai mukaan, italiaanovahvistuksella varustettuna.

Mökkeily oli mukavaa, erityisesti brassilauman mielestä, koska järvestähän olivat jäät jo lähteneet. Sieltä ei sitten meinannut Team Monsterosaa saadakaan pois, mitä nyt tytöt välillä saunassa pyörähtivät.

Pihassa oli tilaa juosta ja temuta ja yöt sai nukkua sängyssä, mikäpä sen mukavampi tapa viettää viikonloppua. Emmeköhän me suuntaa kyseiselle mökille uudestaan myöhemmin.

Viikko kuluikin sitten agilityn merkeissä. Orimattilan Pennalassa järjestettiin oman seuramme P-HAUn iltakisat, joista riemua, työtä ja kisaamista riitti neljälle illalle. Maanantaina kisasivat ykkösluokkalaiset ja Sodakin avasi kisauransa kahdella HYLsyllä. Juoksujen panttaaminen näkyy Sodassa ja ensimmäistä kertaa voin sanoa, että työskentelymotivaatio ei ollut kohdallaan. Toisella radalla tulos oli jo lähellä, mutta kolmen kiellon seuraksena HYL.

Tiistaina kisaamassa olivat vuorostaan Dina ja Dali. Dalille molemmilta radoilta HYL. Dina ensimmäisellä radalla sijalle 2 (5 vp) ja toisellakin radalla saimme tuloksen, mutta sijoitus (jota en edes tiedä) oli jossain häntäpäässä, kiitokset siitä minulle, joka sählään näköjään vuosi toisensa perään nämä omat kisat oikein kunniakkaasti.

Dina oli kuitenkin ensimmäisellä radalla erinomaisen hieno ja osaava! Sanomattakin oli aika selvää jo ennen kisaa, että tulossa oli pirun vaikea rata... lähes kaikille tuloksena HYL. Vaikka se vitonen harmittaa, niin olen ylpeä koirastani. Itseasiassa ihan helkkarin ylpeä! Jos jollakin on radanlukutaitoa niin tuolla pikku elukalla. Taas se nähtiin. Mä olen ollut reilun viikon flunssassa, tässä kunnossa ei olisi edes pitänyt lähteä koko kisoihin, mutta meninpä silti. Eksyin radalle neljän esteen jälkeen. Ei ollut pienintä harmainta havaintoa siitä mihin päin nokan pitäsi näyttää. Näytin kädellä epämääräiseen suuntaan, jalkoja en saanut liikkeelle. Dina haki kepit aivan täydellisesti ja minäkin pääsin taas mukaan kun muistui mieleen, että tosiaan, sinnehän sitä. Myöhemmin radalla oli A, jonka jälkeen eksyin uudestaan. Dina osasi silti jostain ihmeestä päätellä mihin suuntaan rata jatkuu (A:lta lähes suoraan eteenpäin oli hyppy, jonka jälkeen 90 asteen kaarros oikealle, jossa keinu.), mä olisin ohjannut väärin, suoraan keinulle, onneksi tuo koira haki sen hypyn. Luulin siinä vaiheessa että otettiin hylky. Onneksi en lopettanut ohjaamista. Loppupäässä rataa oli paha pommi, jossa putken suuaukko ja puomin ylösmeno olivat aivan vierekkäin. Olin miettinyt, että ehdin (HAH!) valssaamaan puomin eteen ettei tuo vaan ammu sinne. Putkeen piti siis mennä. No enhän mä ehtinyt sinnepäinkään, mä olin niin paljon jäljessä, etten edes kädellä ehtinyt näyttämään. Koitin huutaa "putki, putki, putki" mutta eihän musta ole viikkoon lähtenyt kuin pihinää! Meinasi leuka loksahtaa, kun koira ampui aivan täysillä putkeen. Jähmetyin niin rajusti, että olin sitten taas myöhässä siellä putken toisessa päässä. Hyvä etten tuomaria alkanut hihasta kiskoa, että kato nyt, mun koira meni putkeen! Tein sitten vielä tyhmästi, kun kaikesta säätämisestä johtuen takaaleikkasin puomilla, en tajua miksi. Loppusora huomioiden olisi vaan kannataanut pysyä siellä missä olin. Kaikenkaikkiaan aika katastrofirata -minulta. 
 Toinen rata menikin sitten vielä enemmän sähläämiseksi. Tein agilityohjaaja"urani" typerimmän päätöksen ja muutin suunnitelmaa kesken radan. Kaikkihan tietää, että näin ei saa ikinä tehdä, kun on rataantutustuessa päätökset tehty niin niissä pysytään. No ajattelin olla noheva ja kokeilla. En suosittele. Meni sitten koko hommasta maku ja loppurata läskiksi.

Loppuviikko oltiinkin sitten töissä kisoissa. Minä keskityin kuvaamiseen ja ammuttuja ruutuja onkin nyt kiitettävä määrä läpikäytävänä.

Tänään oli sitten vuorossa Match Show Vantaalla. kehässä nähtiin Jedi tuloksella pentujen PUN1 ja BIS1!

Viikkoon mahtui myös hoitokoiria, Eddie ja Valdo pyörähtivät meillä muutaman yön. Eddie pääsi siskoaan tapaamaan. Siitä vielä loppuun muutama kuva.