Kiitämme kuluneesta vuodesta!

 

Näyttelypuudeli!

Jedin kanssa lähdettiin viettämään Itsenäisyyspäivää mätsärin merkeissä Hollolaan, kauppakeskus Kompassin parkkihalliin. Mukaan otettiin Soda, katselemaan maailman menoa.

Paikan päällä tavattiin myös Dolly, joka osallistui ilmaiseen näyttelytreeniin.

Me jätettiin Jedin kanssa treenit väliin ja suunnattiin suoraan kehään. Tuomarina Paula Heikkinen-Lehkonen ja tuloksena punainen nauha.

Tämän jälkeen olikin paljon odottelua tiedossa, koska paikalla oli melkein 90 pentua. Onneksi minulla oli boxi mukana ja Jedi pääsi välillä "yksiöön" nukkumaan. 

Kari ja Soda päättivät pitää omia treenejä hallin laitamilla aikansa kuluksi.

Kun viimein kaikki pennut olivat saaneet omat nauhansa oli aika suunnata punaisen nauhan saaneiden kehään, jossa porukkaa sitten riittikin tungokseen saakka. Tuomari pudotti porukkaa pois rankalla kädellä, mutta me pysyimme aina vaan mukana. Kunnes tajusin, että kehässä on enää neljä koirakkoa. Meitä odottikin mukava yllätys: PUN1!

Tästä olikin sitten heti kiire BIS-kehään, jossa meitä jo odotettiin. 

Saimme kävellä... ja kävellä... ja kävellä...

...kunnes järjestys oli selvillä.

Meidän sijoituksemme, hienon päivän päätteksi, oli BIS 3!

Ei ollut mamman riemulla rajaa, kun meidät käteltiin tuolle "palkintopallille"!

Kotona oli sitten aika posetella ruhtinaalliseten palkintojen kanssa.

Kaksi pokaalia, ruusuke, kaksi säkkiä ruokaa, hihna, nameja, luita, lahjakortteja, Nutrolin öljyä, Marimekon meikkilaukku, taskulamppu, lippis, aktivointipallo, vinkuleku, vetolelu... ja vaikka mitä vielä! Palkinnot olivat todella ruhtinaalliset!

Kiitos mukavasta päivästä kaikille!

Dali kakkosiin!

Dali ja Kari kävivät kisaamassa Porvoossa hienoin tuloksin: 0-voitto, LUVA ja SERT!

Onnea äijät, teitte hienoa työtä!

Ja kun kaikki kysyy kuitenkin, että entäs Dina, niin kerron jo valmiiksi. Dinalla on juoksut ja olemme tauolla.

Pentunäyttely Lahdessa

Tänään nähtiin Jedin kehädebyytti Lahden pentunäyttelyssä. Tuloksella KP ja ROP!
Tuomarina Paula Heikkinen-Lehkonen. Arvostelu kuuluu näin:
Erittäin hyvin kehittynyt ja hyvärakenteinen nuori uros, joka on hieman pulleassa kunnossa. Erinomainen pää, hyvät silmät ja korvat. Syvä ja tilava rintakehä. Täyteläinen eturinta. Tyypillinen selkälinja. Erinomaiset takakulmaukset. Reipas ja itsevarma käytös. Erittäin lupaava, mutta saisi hoikistua.

Ryhmäkehää odotellessa.

Kokoomakehässä.

Ryhmäkehässä.

Kotona otettiin sitten palkintoposeerauksia, joihin ei kyllä Pikkumiehellä enää pitkän päivän jälkeen oikein energia riittänyt.

Piä kuule pokaalis, mää nukun nyt!

Nurkkala hiljenee.

Pennut ovat tänään muuttaneet yksi kerrallaan sulostuttamaan omien ihmistensä elämää. Tuntuu omituiselle, haikealle, mutta samalla onnelliselle. Niin se jo joka kerta, kun tämä hetki koittaa. Olen iloinen ihanista kodeista, jotka pirpanat ovat saaneet, vaikka samalla tiedän, että ikävä tulee.

Elma

Max

Nekku

Ilkka

Pitäkää ipanat hauskaa maailmalla ja olkaa kilttejä koiria.

Heippa ja nähdään taas!

Enää muutama päivä...

...sitten lentävät Faaraot pesästä! Reilut yhdeksän viikkoa takana ja vajaa viikko enää edessä. Sitten Elma tapittaa Jonnaa, Max seuraa Katria, Nekku puree Jennaa ja Ilkka huutaa Saaralle. Ja minä saan toivottavasti kuulumisia aika ajoin. :)

Pentukuvasaastetta.

On niin kiire koko ajan, ettei ehdi edes blogiaan päivittää!

Kaikessa hässäkässä on unohtunut laittaa pentujen kuvia. Kiitos teille, jotka jaksatte soitella ja muistutella! ;)

Tässä pentukuvasaastetta, olkaapa hyvät.

Seitsemän viikkoa ja poseeraamisen alkeita, ketä kiinnosti ja ketä ei, päätelkää itse.

Elma. Monsterosa Nefertiti.

Max. Monsterosa Neferefre.

Nekku. Monsterosa Nitoqris.

Ilkka. Monsterosa Niuserra.

Pennut kävivät viimeinkin myös sirutuksessa ja eläilääkärin tarkastuksessa. Sirutettaessa huuto oli melkoinen! Olin ajatellut, että kokeilen siruttaa nämä vähän isompana (aiemmat sirutettu 4-5 viikkoisena), kun neula on kuitenkin valtava. Että jospa se olisi vaikka jotenkin fiksumpaa näin. No ei ollut! Seuraavat ja sitä seuraavat ja sitä seuraavat ja niin edespäin, sirutetaan kyllä silloin heti neljän viikon jälkeen. Silloin pentuja ei haittaa koko toimenpide yhtään pätkää, eivät edes huomaa, että siru tuikataan niskaan. Kun nämä taas osaavat jo huutaa ja pistää vastaan koko kahden kilon painollaan. Oppia ikä kaikki.

Eläinlääkärin tarkastuksessa kaikki pennut todettiin kaikinpuolin terveiksi ja hyvävointisiksi. Molemmilla pojilla on jo molemmat kivekset. Kovasti kehui eläinlääkäri kauniita brassinalkuja. :)

Sitten sain päähäni, että tahdon pennuista yhteiskuvan. No missäänhän tämä nelikko ei eää paikallaan pysy, tuntuu ettei edes nukkuessa, joten ajattelin, että jospa koreissa. Työn ja tuskan takana oli kuva, pitää kokeilla vielä suuremman apujoukon kanssa uusiksi.

Vasemmalta: Elma, Ilkka, Nekku ja Max.

Pennuilla on hauska laatikkoleikki. Kari askartelee pahvilaatikoista "leikkimökkejä", joissa pennut sitten nujuavat elämänsä innolla. Jokaisen Faaraon tulevan perheen pitää hankkia itselleen iso tyhjä pahvilaatikko!

Jedi on kaikkien pentujen suosikki ja meno on sen mukaista.

Aida ja Soda ovat luotettavia hoitotätejä, jotka pesevät, puunaavat ja leikittävät. Doro-mammahan lähti jo omaan kotiinsa, pentujen hoito riitti mammakoiralle, joka keskittyi enemmän puruluihin kuin jälkikasvuunsa. Doro sai vieroittaa vauvat itse nisältä ja päättää milloin tahtoo kotiin.

Muita kuulumisia:
Ringo (joka pääsi agilityn alkeiskurssille!) kävi kyläilemässä ja lekittämässä Jediä ja siskopuoltaan Sodaa. Piti kuvai napsia pikkuisen.

Äiti, isi ja poika.

Siskopuoli Soda, isukki Dali ja velipuoli Ringo.

Loppun vielä muutamia viime aikojen askarteluja.

Pentupaketteihin Faaraoille.

Pentupaketteihin Faaraoille.

Tilaustyö.

Tilaustyö.

Jedille panta.

Tilaustöitä.

Jedille valjaat.

Suihkuverhosta Sodalle sadeviitta, kokeiluna.

Prinsessalle.