keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Ja kiltein oli...

...Bea! Jos kuluneen vuoden kiltteyden määrä mitataan joululahjan koossa.
Bea sai raapimapuun/tähystyspaikan/pesäkolon alakertaan.

Koirat saivat tyytyä tylsästi paitoihin, jotka ovat osoittautuneet loistaviksi brassien päällä! Tottakai koirajengi sai myös puruluita.

Joulunpyhinä saimme vieraita, kun muutama kasvattini kävi sulostuttamassa hiljaisia päiviämme.
Tintin (M Parus Cristatus) lisäksi pääsin tapaamaan ensimmäistä kertaa pentulaatikkoajan jälkeen Picoa (M Paroni Munck) ja Armia (M Paronitar Geijer). Voi miten hurmaavia pentuja ne ovatkaan! Ihanan reippaita ja energisiä. Yhtään kuvaa en saanut otettua, koska kumpainenkaan ei pysynyt aloillaan nanosekuntia pidempää aikaa. Olen kyllä todella iloinen noista pienistä koheltajista.

Jatkamme lomailua rauhallisissa merkeissä ja vaihdamme vuoden uuteen (toivottavasti parempaan!) tutulla porukalla.


sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Talviunia

Kävimme viime viikonloppuna Saden kanssa Messarissa. Maksoin elämäni kalleimmasta H:sta lauantaina HeWi:ssä. Sunnuntaina irtosi EH.

Lauantaina koira oli "aivan liian pieni ja aivan liian lihava" mutta mikä parasta: "tämä koira ei osaa liikkua, se ei ole show-koira" ja kirsikkana kakun päällä tuomari kehoitti hankkimaan jonkun toisen harrastuksen. En ollut ihan varma olisiko pitänyt itkeä vaiko nauraa. Päädyin nauramaan, ei minulle sentään koskaan mitään tuollaista ole vielä kehässä sanottu!
Henkilön Tiina Lukkarinen kuva.
Kuva: Tiina Lukkarinen
Sunnuntaina Voittajassa koira oli enää "aivan liian lihava".

Minulle jäi kuitenkin hyvä mieli. Sasa esiintyi kauniisti (josta jopa lauantaina arvostelussa mainittiin!) ja käyttäytyi muutenkin oikein mallikkaasti. Sen kanssa on kiva reissailla, se on niin rento ja iloinen.

Shoppailuksihan se Messarissa käväiseminen aina menee. Niin tälläkin kertaa. Puruluutarjoukset olivat huikeita, niinpä kotiintuomisina oli kassillinen puruluita. Pari petiä, tämäkin taitaa olla jokin traditio. Sadelle ja Dalille paidat (ja samanlaiset meni loppulaumalle tilaukseen kotoakäsin myöhemmin) ja aimo läjä ilmaisia näytteitä. Kun autoon pakkasi kaksi koiraa, kolme ihmistä ja jokaisen ostokset, niin ei siinä enää oikein muulle jäänytkään tilaa.

Muuten meille ei kuulukaan oikein mitään. Olemme vaipuneet talviunille ja odottelemme joulua. Onneksi joululoma on jo ihan kulman takana!

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Hiiohei!

Blogi laahaa jäljessä, en enää saa konetta käynnistettyä vapaa-ajalla näköjään edes pakolla. Mitä ei voi hoitaa puhelimella, jää hoitamatta. Ja blogia en kyllä ala puhelimella päivittää!

Otetaanpas katsaus menneeseen:

Syyslomaa vietettiin tyttöporukalla mökkeillen Pertunmaalla ja siitä sitten suoraan Joensuuhun viettämään muutama päivä.

Mökillä mukana oli taas mukava joukko koiria. Omasta kaumastani mukana olivat Dali ja Endi sekä Soda ja Sade. Saimme vieraaksemme sisarukset Tuikin ja Eddien, kultainen noutaja Tähden ja whippet Kikin.








Joensuussa Sade kohtasi ensilumensa, joka alkujärkytyksen jälkeen olikin ihan ok juttu, etenkin kun pihalla sai juosta Kikin kanssa.




Syysloma lopeteltiin iloissa merkeissä Lahti KV:ssa, josta kerroinkin jo aiemmin.

Sitten Lahteenkin laskeutui lumipeite ja tuntui, että meidän lauma painui suorinta tietä takan eteen talviunille. Jos ei kiinnosta talvinen ulkoilu omistajaa, niin ei se kyllä kiinnosta koiriakaan!

Viime viikonloppuna kuitenkin lähdimme Saden kanssa kaksin seikkailulle Jyväskylään. Sade pääsi tapaamaan kooikkerikolmikkoa ja käväisimme lauantaina ja sunnuntaina Jyväskylän KV:ssa.

Lauantaina Sade yllätti jo toistamiseen:
JUN-ERI1 SA PN1 SERT ja ROP!
Sunnuntaina JUN-EH1, koska junnukoiralle ei voi antaa ERIä (suora lainaus tuomarisedältä).

Oli kuitenkin ilo ajella kotiin koiran kanssa, jolla on jo kaksi SERTiä 9 kuukauden ja 2 viikon iässä.

Ja koska ulkona sataa nyt vettä, on kurjaa kylmää ja märkää, taidamme painua takaisin talviunille.

Nähdään taas!

maanantai 31. lokakuuta 2016

Wau, wau ja wau!

Sade (Wishful Thinking from Jardim Imbui) aloitti eilen Lahti KV:ssa viralliset kehät upealla tuloksella: JUN-ERI1 SA PN1 SERT ROP-JUN ROP!
Ryhmässä pääsimme vielä kahdeksan parhaan joukkoon.

Mukana oli myös turbomummo Dina (Sooraba Hessa), jolle VET-EH1.Dinalla oli liian suuret silmät, vaikka tuomari kyllä totesi, ikäänkuin lohdutukseksi, että näkeehän niillä kyllä hyvin.

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Mila, Miltsu, Miba, Mipsi, Mii

Mila lähti alkuviikosta kokeilemaan asumista oman, uuden, perheensä kanssa.

Ikävä tulee. Etenkin Sadelle, joka vietti Milan kanssa kaikki päivät ja yöt.




Toivotamme onnea matkaan!

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Agia ja tarkkeja

Monsterosa Apple Delight "Tuikku" kisasi tänään medi1 radalla Lahdessa itsensä sijalle 1, tehden samalla toisen LUVAn. Mahtavaa!

Odottelemme myös jälleen parin uuden luustokuvatun Monsterosa tuloksia Kennelliitolta. Aavistuksen jännittää aina tämä odottelu.

Edelliset kuvat saapuivat identtisin tuloksin (jota osoasin vähän odottaakin).
Tintti (M Parus Cristatus) ja Kerttu (M Parus Cinctus):
kyynärnivel 0/0
lonkkanivel C/C
selkä VA0 (normaali), SP0 (puhdas), LTV0 (normaali).

Tintti kävi myös taannoin silmä- ja polvitarkastuksessa, sekä sen sydän kuunneltiin. Polvet 0/0, sydän on kunnossa ja silmät terveet.










keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Turbomummon eläkeduuni

Sooraba Hessa "Dina" suoritti sunnuntaina 9.10. hyväksytysti Suomen Kennelliiton Kaverikoira-soveltuvuuskokeen!
Tämä tarkoittaa sitä, että Dina nähdään jatkossa paitsi kaverikoirahommissa mm. vanhusten parissa, myös Launeen kirjaston lukukoirana.
Mahtava turbomummo!

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Tapahtuipa taannoin...

Blogi laahaa jäljessä pahasti, kun käsi on kipeä, mutta meitähän voi seurata myös Instagramissa!

1.10. kävimme Tuuloksessa ryhmänäyttelyssä. Mukaan pääsivät Dina (Sooraba Hessa), Sade (Wishful Thinking from Jardim Imbui) ja Tintti (Monsterosa Parus Cristatus), paikalla nähtiin myös Hippi (Monsterosa Super Mario).

Saden tulos oli PEN2 KP, aavistuksen vauhdikkaalla esiintymisellä.
Hippi AVO-EH1.
Tintti AVO-ERI4.
Ja Dina VET-ERI2 SA PN4.
Brasseja paikalla nähtiin 21 kappaletta (tai 20, koska yksi taisi olla pois...).

Viime viikonloppuna kävimme Monsterosa-treffeillä Helsingissä. Kymmenen brassia kirmasivat kauniissa syysiltapäivässä.

Mukana omista koiristani olivat Soda (Batida de Coco da Pedra Filosofal) ja Sade. Kasvateistani paikalle pääsivät Nekku (M Nitoqris), Max (M Neferefre), Ruu (M Super Princess Peach), Carla (M Paronitar Hermelin) ja Tiko (M Paroni Romanov).

Sade, Carla ja Tiko jatkoivat siitä mihin meillä jäivät, painia ja riekkumista riitti.

Loppuun muutamia kuvia.






maanantai 3. lokakuuta 2016

Ahvenanmaa

Perinteinen syysretki Suomen lounaisen kolkan paratiisisaarille tehtiin tänäkin vuonna syyskyyn viimeisenä viikonloppuna.

Tänä vuonna retkiautoon pakattiin neljän ihmisen lisäksi kolme koiraa, kaksi brassia: Sade ja Dina, sekä yksi wipukka: Kiki. 

Tällä kertaa matkaan lähdettiin jo torstain ja perjantain välisenä yönä, että aikaa saarella jäisi enemmän. Niinpä olimme perillä jo perjantaina aamupäivällä, jolloin jäi aikaa lenkkeillä punaisilla kallioilla heti alkuun.






Lauantaina heti aamusta pyörähdettiin wipukkakehässä Kikin kanssa. Olin luvannut esittää Kikin ja tavoitteena meillä oli EH. Kiki on juoksija, ei näyttelykoira, enkä minä ole koskaan aiemmin esittänyt wipettiä.

Tavoite saavutettiin ja minä sain kehässä parhaan ja ylistävimmän palautteen koiran esittämisestä ikinä. Lämmitti suuresti mieltä! Kehän laidalla hurrattiin lujaa avoimen luokan EH-koiralle, joka aiheutti kanssakisaajissa suurta ihmetystä.

Näyttelyn jälkeen suuntasimme jälleen, minnekäs muualle, kuin punaisille, sileille kallioille!  Kävimme upeissa paikoissa Geta-vuorella ja sen läheisyydessä. Tänne pitää palata uudemman kerran.









Sunnuntaina aamulla edellisen päivän kalliokiipeilyt ja tallustamiset painoivat niin koirien kuin ihmistenkin jaloissa siinä määrin, että mietin jo miten pääsen ikinä Eckerö-hallille brassikehille.

Sade esiintyi pentuluokassa ammattimaisesti tuloksella KP ja ROP-pentu. Ja Dina veteraaneissa tuloksella VET-ERI1 VSP-VET.

Hienot tytöt!


Sunnuntaina kehien jälkeen suuntasimme jälleen metsään. Oli ihanaa, kun ei ollutkaa kiire lautalle ja kotiin. Olimme sopineet kotimatkan nimittäin vasta maanantaille.


Ihana, ihana Ahvenanmaa, nähdään taas ensi vuonna!