Enska 6 vee ja UV-lomakuvat

Tänään Endi, Ensio, Enska, Önkki, Enselmi, HK:n Sininen, Lahden Sininen, suuri ja sininen täyttää kuusi vuotta! Kotijoukot onnittelevat ihanaa ja lempeää Brasilian hurmuria.

Kuten jo aiemmin mainitsinkin, vuosi vaihdettiin mökillä. Sinne ei juurikaan rakettien pauke kuulu ja se jos mikä sopii minulle ja Dalille vallan mainiosti!

Lähdimme mökille jo heti joulunpyhien jälkeen, joten kuvasaastetta ehti kertyä melkoinen määrä. Muutama päivä saatiin nauttia auringostakin, mutta päätin, että minä kuvaan vaikka ei paistaisikaan. Viime vuodelta oli niin vähän kuvia, että melkein tipuin tuolilta, kun kävin niitä läpi (jalka kipsissä kolmen kilon kameramötikkä ei ole kyllä ensimmäinen käteenotettava asia...). Saimme mukaan myös whippet-Kikin sekä myöhemmin vuotta vaihtamaan Eepu Eepusen (M Alphabet).

Niinpä kuvia on nyt runsaammin ja niistä kooste myös FB:ssa nähtävillä. Tähän silti vielä muutama, koska oli niin mahtavan ihana reissu kirkkainen jäätiköineen, että tahdon fiilistellä vielä moneen kertaan tätä. Järvi oli siis luonnollisestikin jäässä, mutta lunta ei ollut lainkaan. Niinpä jäällä käveleminen oli hieno kokemus, koska samaan aikaan pystyi ihastelemaan pohjaa, kasveja veden alla sekä veden ja jään muovaamia taideteoksia.

Kerronpa vielä Enskasta, tähän loppuun. Mehän ei olla Endin kanssa kuljettu jäällä tuolla tavalla koskaan ennen. Aina ennen mökkireissuilla talvisaikaan jäätä olisi kyllä kävelemiseen riittänyt, mutta jäällä on ollut niin paljon joko vesisohjoa tai lunta tai molempia, ettemme ole päässeet omaa laituria pidemmälle vaeltamaan. Toki nytkin kuljimme rantoja pitkin, koska eihän keskemmälle vielä ollut mitään asiaa, mutta onneksi muita mökkiläisiä ei juurikaan ollut, niin tämä oli mahdollista. Endi oli kuitenkin aluksi tummasta jäätyneestä vedestä ihmeissään, pohja kun kuitenkin näkyi kirkkaana. Kun kävelin jäällä ja kutsuin koiria mukaani, Endin ilme oli näkemisen arvoinen. Se katsoi minua, kuin olisin (enemmänkin) päästäni vajaa. Sen ilme oli todella hämmentynyt! Kun pyysin sitä mukaani, se kuitenkin tuli jäälle reippaasti. Aluksi se katsoi jalkoihinsa hyvin ihmeissään, mutta lähti sitten reippaasti retkelle mukaan.

Ja sitten ne kuvat!

Ja sitten pari aurinkofiilistelyä vielä loppuun.

Perinteinen vuosikatsaus

Kun viime vuonna kirjoitin vuosikatsausta, kerroin alussa, miten vuosi 2014 oli ollut raskas. Jos silloin olisin tiennyt mitä "raskas vuosi" tarkoittaa, olisin sanonut vuotta 2014 korkeintaan vähän kurjaksi. Vuosi 2015 tullaan muistamaan vuotena, joka näytti mitä sana raskas tarkoittaa. Siinä missä vuoden 2014 kohdalla en osannut tarkkaan määrittää miksi vuodesta jäi kurja fiilis, pystyn tällä kertaa sanomaan liiankin tarkasti miksi vuosi 2015 tullaan muistamaan kurjana ja surullisena. Ja vaikka on kliseistä toivoa, että alkanut vuosi olisi monin verroin parempi, onnellisempi ja iloisempi kuin päättynyt vuosi, niin tällä kertaa ihan todella, todella, todella toivon, että näin tulee tapahtumaan!

Vuosi 2015 sisälsi onnettomuuksia, liikaa huonoa säätä, tapaturmia, menetyksiä ja niin lohdutonta surua, etten voisi tällä hetkellä olla onnellisempi vuoden loppumisesta ja uuden lehden kääntämisestä. Jollain tapaa vuoden vaihtuminen symboloi minulle aina uutta alkua, uutta mahdollisuutta, toivoa paremmasta.

Mahtuihan viime vuoteen toki myös iloisia asioita. Korkkasimme Jedin kanssa kaksi lajia. Uuden tuttavuutemme rally-tokon myötä saimme elämäni ensimmäisen koulutustunnuksen. Ja löysin ilon agilityn kanssa, jonka olin hukannut kauan sitten. Dinan kanssa pääsimme veteraanikehiin näyttelyissä ja Ruu nappasi ansaitusti Suomen muotovalion tittelin itselleen. Puhumattakaan hienosta Agirotu-viikonlopusta!

Aidan menettäminen loppuvuodesta oli kuitenkin iso isku, josta toipuminen tulee kestämään kauan. Koen edelleen fyysistä kipua kaipauksesta tuota ihastuttavaa koiraa kohtaan, jonka sain pitää aivan liian lyhyen aikaa luonamme.

On tavallaan huutava vääryys, että moni hyvä, iloinen ja hieno asia voi hautautua surullisten ja pahojen fiilisten alle. Koska kyllähän jo pelkästään yllä lueteltujen hienojen muistojen kaltaisia juttuja oli enemmänkin vuodessa 2015.

Mutta nyt, vuosi 2015 lopullisesti pakettiin ja tehdään tilaa vuodelle 2016, jonka pyrimme tekemään niin mukavaksi, että ensi vuonna tälläistä vuosikatsausta kirjoittaessani voin hymyillä.

Tammikuu
* Pentuhuumaa Sirin ja Connanin Toy Storyjen tahdissa.
* Dinalle veteraanikehiin oikeuttavat ikävuodet täyteen!
* Endin 5. syntymäpäivä.
* Menetimme Brunon (M Applejack) onnettomuudessa.

Helmikuu
* Pentuhuuma jatkui.
* Jedi kävi jalostustarkastuksessa. 
* Dalille pyöreitä vuosia syntymäpäivänä.

Maaliskuu
* Mökkeilimme viiden oman koiran ja pentulauman kanssa talvilomaviikon. 
* Toy Storyt muuttivat omien ihmistensä luo.
* Soda luustokuvattiin.
* Eddie ja Tuikku kävivät silmä- ja polvitarkeissa.
* Jedi ja Aida uusinta silmätarkissa.
* Aida kaverikoiraili Lahti KV:ssa.
* Jedi läpäisi Kaverikoira-testin.

Huhtikuu
* Mökkeilin kolmen oman koiran ja muutaman kaverin kanssa koiramaisen viikonlopun.
* Kisattiin P-Hau Cuppia Jedin kanssa ykkössijan verran.

 
Toukokuu
* Tampere KV tyttötrion kanssa, kehässä Tintti, Ruu ja Dina, kaikki ERInomaisia koiria!
* Kokeiltiin Jedin kanssa rallyepiksiä ja voitettiin!
* Dina Varkauden näyttelyssä ROP-vet.
* Menetimme Boriksen (M Metsänpeikko).
* Helsingin näyttelyssä Ruulle SERT, CACIB ja ROP, Dinalle ROP-vet.
* Aida täytti kuusi vuotta.
* Jedi täytti neljä vuotta.

Kesäkuu
* Aloitin kesäloman katkaisemalla kinttuni, loppuvuoden suunnitelmat lakaistiin romukoppaan samalla hetkellä.
* Viehejuoksua koirille.
* Riihimäen näyttelyssä Dinalle ROP-vet.
* Kesälomaviikko ja juhannus Joensuussa.
* Jedistä Liettuan muotovalio!
* Pieksämäen näyttelystä Tintille ERI ja Dinalle VSP-vet.
* Soda täytti viisi.

Heinäkuu 
* Ikimuistoinen AgiRotu viikonloppu!
* Korkkasimme kisauramme rally-tokossa Jedin kanssa pistesaaliilla 99/100!
* Mikkelin näyttelyssä Ruulle EH ja Dinalle VSP-vet.

Elokuu
* Iisalmen näyttelystä Ruulle viimeinen SERT ja sitä myöten FI MVA-titteli! Dinalle VSP-vet.
* Loistava Joensuun näyttelyviikonloppu! Lauantaina Endille EH, Ruulle CACIB ja ROP, Dinalle ROP-vet. Sunnuntaina Endille H, Ruulle ERI ja Dinalle ROP ja ROP-vet.
* Kouvolan näyttelystä Tintille H ja Dinalle ROP-vet.
* Heinolan näyttelystä Tintille SERT ja VSP, Dinalle jälleen ROP-vet!
* Jedin kanssa toinen kisa rally-tokoa pistein 80/100.

Syyskuu
* Kolmas kisa rally-tokoa Jedin kanssa ja koulutustunnus RTK1 pistein 99/100!!!
* Porvoon näyttelystä Tintille ERI ja Dinalle VSP-vet.
* Perinteinen Ahvenanmaa-viikonloppu ja Eckerön näyttely, josta Tintille EH ja Dinalle ROP-vet ja VSP.
* Endin selkä kuvattiin terveeksi.  

Lokakuu
* Kisauran korkkaus Jedin kanssa agilityn puolella ja rotumestaruus medi1-luokasta!
* Dina rotumestariksi medi2-luokasta.
* Dali toiseksi rotumestaruuskisassa medi3-luokassa.

Marraskuu
* Ruun ja Milan luustokuvaukset loistavin tuloksin!
* Riihimäen agilitykisat, jossa Soda ja Jedi palkinnoilla.
* Janakkalan agilitykisat, jossa Jedi palkinnoilla ja ensimmäinen LUVA!

Joulukuu
* Aidan kanssa Messarissa Kaverikoiraamassa.
* Jedin kanssa Torniossa agilitykisoissa, ykkösija ja toinen LUVA!
* Menetimme Aidan.
* Vietimme joulua kotona ja vastaanotimme uutta vuotta mökillä.

Aida 26.5.2009 - 17.12.2015

Aipsiliini - niinkuin penisilliini, mutta parempaa.

Ikävä...

Tornioon ja takaisin

Teimme kaksistaan Jedin kanssa viikonloppuretken Raaheen ja Tornioon.

Perjantaina starttasimme aamusta kohti Raahea, jossa vietimme yön Jedin kasvattajan luona. Lauantai aamuna auton nokka käännettiin kohti Torniota, jossa meitä odotti kaksi agilityrataa ja yksi hyppyrata Tornion kennelkerhon kisoissa.

Kylläpä oli torniolaisilla hieno halli! Todella tilava, lämmin ja miten mukava pohja juosta! Vähän meinasi kateeksi käydä, olisipa meilläkin...

Etukäteen en osannut odottaa mitään. Se on suurin asia, jonka olen Jedin kanssa oppinut. Mitään ei kannata odottaa, koska tämä herra kyllä keksii aivan takuulla jotain mitä kukaan ei osaa odottaa.

Radat olivat ykkösten radoiksi melko haastavia. Mukavia ja opettavaisia, mutta haastavia. Olen nähnyt helpompia kakkosten ratoja, kuin mitä nämä olivat.

Ensimmäisellä radalla Jedi teki sen mitä en osannut odottaa: nolla, ykkössija ja LUVA!!! Tämä nosti fiiliksen niin kattoon, että lopuilla radoilla ei enää ollutkaan niin merkitystä. Kahdelta muulta radalta saimme vitosen. Toinen jälleen kerran kunniakierroksen seurauksena (Jedi teki tämän kerran aiemminkin, on vaan niin kivaa moikata kaikki ratatyöntekijät!) ja toinen kepeille mennessä. Mutta jokaiselta radalta tulos, joka oli hieno saavutus. Radoista jäi myös todella kiva fiilis, vaikka muita sijoituksia ei herunutkaan.

Tornion jälkeen suuntasimme jälleen yöksi Raaheen, josta matka jatkui sunnuntaina Vieremälle moikkaamaan Doria, Iisaa ja Pepeä. Yön mittainen välipysähdys Vieremällä ja maanantaina ajelimme kotiin väsyneinä mutta tyytyväisinä.

Kyllä se on vaan mukava reissukaveri tuo Jedi, helppo ja kuuliainen.

Messari

Minä kävin Messukeskuksessa tänä vuonna vain turistina. Tottakai kameran kanssa, mutta kehässä ei omia koiriani nähty.

Lauantai keskityttiin shoppailuun. Koirat kiittää! Herkkuja on enemmän kuin isoon muovikassiin mahtuu. Kuvasta puuttuvat uudet pedit, sekä kaksi IKEA-kassillista DentaStixeja. Mukaan lähti mm. pipoa, korua, takkia, hupparia, ämpäriä, palloa, luuta ja herkkua.

Sunnuntaina mukaan pääsi Aida, joka teki pitkän työvuoron Kennelliiton Kaverikoiraständillä rapsuteltavana. Oli ihanaa nähdä miten ihmiset ilahtuivat, kun paikalla oli koiria, joita rapsutella ja paijailla. Moni kävi ständillä useita kertoja viikonlopun aikana. Aida teki iloisena töitä ja jakoi hyvää mieltä monille.

Ensi vuotta odotellessa...