Tänä vuonna retkiautoon pakattiin neljän ihmisen lisäksi kolme koiraa, kaksi brassia: Sade ja Dina, sekä yksi wipukka: Kiki.
Tällä kertaa matkaan lähdettiin jo torstain ja perjantain välisenä yönä, että aikaa saarella jäisi enemmän. Niinpä olimme perillä jo perjantaina aamupäivällä, jolloin jäi aikaa lenkkeillä punaisilla kallioilla heti alkuun.
Lauantaina heti aamusta pyörähdettiin wipukkakehässä Kikin kanssa. Olin luvannut esittää Kikin ja tavoitteena meillä oli EH. Kiki on juoksija, ei näyttelykoira, enkä minä ole koskaan aiemmin esittänyt wipettiä.
Tavoite saavutettiin ja minä sain kehässä parhaan ja ylistävimmän palautteen koiran esittämisestä ikinä. Lämmitti suuresti mieltä! Kehän laidalla hurrattiin lujaa avoimen luokan EH-koiralle, joka aiheutti kanssakisaajissa suurta ihmetystä.
Näyttelyn jälkeen suuntasimme jälleen, minnekäs muualle, kuin punaisille, sileille kallioille! Kävimme upeissa paikoissa Geta-vuorella ja sen läheisyydessä. Tänne pitää palata uudemman kerran.
Sunnuntaina aamulla edellisen päivän kalliokiipeilyt ja tallustamiset painoivat niin koirien kuin ihmistenkin jaloissa siinä määrin, että mietin jo miten pääsen ikinä Eckerö-hallille brassikehille.
Sade esiintyi pentuluokassa ammattimaisesti tuloksella KP ja ROP-pentu. Ja Dina veteraaneissa tuloksella VET-ERI1 VSP-VET.
Hienot tytöt!
Sunnuntaina kehien jälkeen suuntasimme jälleen metsään. Oli ihanaa, kun ei ollutkaa kiire lautalle ja kotiin. Olimme sopineet kotimatkan nimittäin vasta maanantaille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti