EJ

Sitä aina toivoisi, että omat kasvatit olisivat terveitä. Oman toiveet toteutuisivat, haaveet muuttuisivat todeksi. Että kaikki menisi niinkuin oli suunniteltu...

Kun Elma syntyi, ihastuin siihen heti. Vaikka Elma myöhemmin samana iltana sai "pikkusiskon", olin valintani jo tehnyt. Elma olisi se, joka tulisi sukua myöhemmin jatkamaan. Elma oli hurmaava, ensi hetkestä saakka. Se teki vaikutuksen. Aina.

Elman tavaramerkiksi muodostui lentäminen. Elma etenee hurjaa vauhtia noin 120 senttimetrin korkeudella lattiasta. Tuntuu, kuin tämä koira ei maata koskettaisikaan. Se menee ilmassa, seinillä, sohvan selkänojilla. Missä tahansa muualla, paitsi maassa. Jokainen Elman tavannut tuntee Elman vauhdin. Se on jotain uskomatonta!

Melko aikaisessa vaiheessa aloin haaveilla Elman pennuista. Uroskin oli selvillä pitkään. Jostain syystä olin saanut päähäni, että Elma tulee kuvata ennen astutusta. Olin kuvauttanut tätä ennen muutaman koiran, mutta en kaikkia. Tämä kuvaaminen ei ole tyypillistä brasseissa, mutta pidin erityisesti selkäkuvaa tärkeänä. Yleensä brasseilta katsotaan silmät ja polvet. Toiset eivät tee tätäkään. Minä halusin selän spondyloosilausunnon, lonkat ja kyynärät. Erityisesti spondyloosia olin alkanut pitää jonkinlaisena "uhkana" jo paljon ennen Elman kuvia. En osaa sen suuremmin perustella miksi, alkoi vain tuntua siltä. Ei niinkään Elman kohdalla, vaan ylipäänsä rodun kohdalla.

Elma meni kuviin ja seuraava sana olikin jotain hirveän kamalaa: Spondyloosiepäily. Olisi ehkä jotain sanomista parissa nikamassa, ehkä. Väistämmättä aloin miettiä miksi olin nähnyt Elman kuvaamisen pakollisena. Mutta olin silti tyytyväinen valintaani.

Seuraavana päivänä näin kuvat itse. Tämän jälkeen ilmoitin, että jos kuvat tulevat Kennelliitosta tuloksella "terve", vien ne omalle eläinlääkärilleni. Olin lähinnä kauhuissani. Pelotti. Jännitti.

Omaa eläinlääkäriäni ei tarvittu. Elmalla on spondyloosi. Lievä, niinkuin odottaa saattoi, mutta spondyloosi. Mutta koska tässä ei muka ollut tarpeeksi, on Elman tiedoissa myös nikamien epämuotoisuus, VA1 (aste 1, lievä). Tälläisestä ei brassien kohdalla ole koskaan edes puhuttu. Nämähän ovat terveitä! Niin, kunnes toisin todistetaan.

Spondyloosi on selkärangan etenevä rappeumasairaus. Spondyloosia pidettiin pitkään koiralle merkityksettömänä oireettomana ikääntymismuutoksena, jota se ei kuitenkaan ole. Brasseissa kuvattuja koiria on vain kourallinen, itse omistan tai olen omistanut näistä koirista neljä. Elma on toistaiseksi ainoa, jolla on muuta kuin "puhdas" (ei muutoksia) tulos. Ikävä kyllä minulla ei kuitenkaan ole minkäänlaisia harhakuvitelmia siitä, että Elma olisi jotenkin ihmeen kaupalla ainoa brassi, jolla on spondyloosi. En usko tähän hetkeäkään. 

Elman kyynärät ovat 0/0, siis kunnossa. Ja lonkat B/B (lähes normaali), joka on ihan ok (asteikolla A on paras [ei muutoksia] ja E huonoin mahdollinen [vaikea]).

Olen käynyt diagnoosin saatuani kaikki mahdolliset tunteet läpi. Olen syyttänyt itseäni. Jonka tiedän turharksi, mutta josta en pääse yli. Olisi muka jotenkin pitänyt tietää. Niinkuin miten, kysyn. Ei minulle kukaan vastaa. Jos olisi se paljon puhuttu kristallipallo... Olisi pitänyt tehdä enemmän. Mitä?

Olen ollut pahoillani, pyytänyt anteeksi. Toivonut herääväni painajaisesta, jossa meitä elää muitakin kuin vain minä. Olen ollut vihainen. Surullinen. Avuton. Pahoillani. Kiitollinen. Uudestaan surullinen.

Ainoa asia, jonka todellisuudessa voin ja aion tehdä on, että vuoden 2014 vaihduttua vuodeksesi 2015 Monsterosalla ei synny enää yhtään pentuetta, jossa kummallakaan vanhemmista ei ole kuvaustuloksia. Jatkossa vähintään toinen on selästään kuvattu. Se, että toiset eivät välttämättä kuvaa koiriaan, ei estä minua kuvaamasta omiani. Minä tiedän, että on vaikea vaikuttaa muiden mielipiteisiin ja tapoihin, mutta tiedän myös, että en antaisi itselleni anteeksi jos omaa tietämöttömyyttäni levittäisin sairautta eteenpäin.

Ja koska en voisi antaa spondyloosipentujen syntymistä itselleni anteeksi, olen myös päättänyt, että tuloksesta "lievä" huolimatta en voi käyttää Elmaa jalostukseen. Joka on suuri vääryys, koska Elma on sanalla sanoen i.h.a.n.a. Tämä jää harmittamaan minua pitkäksi pitkäksi aikaa, mutta mieluummin harmittelen Elman jälkeläisten puutetta, kuin Elman mahdollisten spondyloosijälkeläisten olemassaoloa.

Toivoisin, että brasseja kuvattaisiin enemmän. Jotta voisimme saada tästä sairaudesta tietoa. Kuvattaisiin myös niitä, joilla tiedetään muutoksia olevan. Kuvattaisiin kaikki jalostukseen käytettävät... ...joka on toiveajattelua. Brassihan on kevyt ja pieni, liikkuu ketterästi, silloinhan se on terve. Tai sitten ei, niinkuin Elman kohdalla nähtiin. Elma lentää edelleen. Ei kukaan, joka Elman näkee, usko vieläkään, että koirassa olisi mitään vikaa.

Eihän siinä olekaan.

Paitsi spondyloosi.