Jännitti. Perjantainen treeni oli mennyt penkin alle aika täydellisesti. Kouluttajammekin kommentoi, ettei ole koskaan aiemmin nähnyt tälläistä Sadea. Sade tekee juoksua ja välillä korvat ovat päässä vain siksi, että rotumääritelmässä niin sattuu lukemaan. Perjantaina Sadea kiinnosti hallin maton hajut ja kaikki muu paitsi se mitä minä sanoin. Meinasin jo, etten edes viitsi lähteä Jyväskylään saakka.
Mutta kuinkas sitten kävikään! 94 pistettä, aivan mahtavasti mennyt rata ja koulutustunnus RTK1! Kyllä oli hyvä mieli, kun tulos tuli seinälle näkyviin. Lahjoin Sadea herkuin ja lupasin itselleni kuohuviiniä. Aivan mahtava tunne!
Me olemme Saden kanssa joutuneet tekemään oikeasti töitä edes päästäksemme tähän. Siinä missä Soda voi kisata ensimmäisen koularin ilman minkäänlaista treeniä, Sade ei todellakaan voi. Se ei ole maailman suurimmalla motivaatiolla tai miellyttämishalulla varustettu, mutta se yrittää kuitenkin. Ja koko pienellä koiransydämellään se rakastaa maailmassa eniten minua. Se on liikuttava, hieno, pieni koira, kaikessa itsepäisyydessäänkin. Mutta se tarvitsee toistoja, toistoja ja toistoja. Se on täysin erilainen koira, kuin Dina, Jedi tai Soda (joiden kanssa olen aiemmin jossain lajissa kisannut). Siinä missä Soda on äärettömän älykäs ja Jedillä ja Dinalla riitti moottoria vaikka kolmeen miljoonaan toistoon, ei Sade toimikaan missään niinkuin nämä aiemmat. On ollut mielenkiintoista, vaikkakin ajoittain haastavaa, puuhata sen kanssa.
Nyt odotamme, että Sade täyttää ensi viikolla kaksi vuotta. Synttärit saavat tulla, me olemme ylittäneet kaikki tavoitteet, jotka kuluneelle vuodelle olin varovaisesti asettanut. Tavoitteenani oli päästä rallyssä kisakuntoon, ehkä kisata yksi kisa ja saada näyttelyistä kaksi SERTiä. SERTejä on nyt Suomesta yhdeksän ja rally-tokosta koulutustunnus. Aivan mahtavaa!
Ja jotta päivä olisi ollut vieläkin hienompi, oli Lysti (M Antti Tusku) ahkeroinut Turku KVssa itsensä ROP-pennuksi!!! Jippii!
